Oppimistehtävä 2

Tietosuojakysymykset

Tehtävässä tuli etsiä paikkoja, joissa käydään keskusteluja tietosuojakysymyksistä. Keskusteluja oli vaikea löytää, artikkeleita sitäkin enemmän.

Löysin mielenkiintoisen, joskin jo pari vuotta vanhan, artikkelin omaan alaani liittyen (http://www.laakarilehti.fi/index.html?opcode=show/news_id=13821/type=1). Artikkelissa käsitellään työkännykkää ja tietosuojaa, ko. uutisessa lääkäri oli puhunut potilastiedoista junassa. Tämä oli minusta hyvä muistutus siitä, missä työasioista voi puhua ja missä ei.

Jukka Lång pohtii artikkelissaan Hyvä tietosuoja on hyvää bisnestä (http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/dittmar/hyva+tietosuoja+on+hyvaa+bisnesta/a2305893) mitä teknologian edistyminen tarkoittaa tietosuojan näkökulmasta, ja kuinka tietosuojaa ei tulisi kehityksessä unohtaa. Tämä artikkeli oli minusta hyvä herätys siihen, että vaikka teknologia helpottaa elämää, niin sen käyttöön liittyy myös riskejä ja ne olisi hankinta/käyttöönottovaiheessa hyvä tiedostaa. Olen myös Långin kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksissä ei ole ymmärretty, että ihmisellä on oikeus tietää, mitä tietoja hänestä kerätään. Itse en ainakaan muista saaneeni koskaan tällaista tietoa.

Luin myös Ståhlen artikkelin Joka klikkaus jättää jäljen (https://www.tietosuoja-lehti.fi/index.php?mid=2&pid=32&aid=3465#.VYFW3f777IV), jossa valotettiin sitä, mihin esimerkiksi evästeitä käytetään ja miten mainonnan kohdentaminen toimii. Itseäni on joskus ahdistanut, kun Facebookiin tulee mainos esimerkiksi jostain vaatteesta, jota olen edellisenä päivänä käynyt verkkokaupassa katsomassa. Olen miettinyt, että mitäköhän tietoja minusta on nyt mennyt eteenpäin. Onkin hyvä ymmärtää, että niin mainonta toimii eikä se tarkoita sitä, että minusta pystytään keräämään kaikki mahdollinen tieto.

Tehtävässä tuli myös pohtia, millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön tulisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta. Työyhteisössä somea käyttävän tulisi erottaa työ- ja yksityisminä. Esimerkiksi Facebookissa näkee ihmisten työminän profiileja, mikä on yksi esimerkki työ- ja yksityiselämän erottamisesta. Työyhteisössä tulisi olla myös ohjeistus somen käytölle: mitä siellä siellä on tarkoitus julkaista ja mitä ei. Sosiaali- ja terveysalalla tulisi ainakin olla itsestään selvää, että asiakkaiden asiat pysyvät somen ulkopuolella. Toisista ei tulisi myöskään julkaista tietoja, kuvia tms. ilman asianomaisten lupaa.

Oppimistehtävään kuului myös miettiä avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuja. Etuina voisi ajatella yrityksen luotettavuuden paranemista: kun kaikki tieto on saatavilla ja nähtävillä, on kuluttajan helpompi luottaa yritykseen/yrittäjään. Tätä voisi hyödyntää myös mainonnassa. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuna työyhteisössä voisi myös nähdä sen, että kaikki tieto on kaikkien työntekijöiden saavutettavissa. Näin voitaisiin välttää tilanteet, joissa tieto ei ole tavoittanut kaikkia.

Pohdittaviin asioihin kuului myös, milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voi olla hyötyä työyhteisön kannalta. Minulle tulee mieleen esimerkiksi tilanteet, joissa sairaus tai muu elämäntilanne vaikuttaa myös työntekoon ja työssä jaksamiseen. Näin työyhteisö voisi tukea vaikeassa tilanteessa olevaa kollegaansa.

Oppimistehtävässä kysyttiin myös, mitä vahinkoa voi seurata, jos henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita. Jos henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita, voivat henkilöiden yksityisasiat levitä ihmisille, joille ne eivät kuulu. Pahimmillaan tietojen leviäminen voi johtaa identiteettivarkauteen.

 

Digitaalinen identiteetti

Googlettamalla nimeni löysin samoja tietoja kuin ajattelinkin: Facebook –profiilini, muutaman lehtiartikkelin ja kuvahausta Facebookin profiilikuvan. Tiedoissa ei ollut mitään esillä, mikä ei saisi näkyä. Toisaalta olen aika tarkka yksityisyysasetuksissa, jotka käyn yleensä läpi aika tarkkaan. Yksityisyysasetuksilla onkin hyvä säädellä, mitä näyttää omista profiileistaan kellekin. Itse ainakin mietin tarkkaan, mitä julkaisen esimerkiksi Facebookissa, koska vaikka ne myöhemmin poistaisi ko. palvelusta, eivät ne loppujen lopuksi internetistä häviä kokonaan.

Digitaalista identiteettiä voi ei-julkisuuden henkilö määritellä hyvin pitkälle itse. Voit itse valita, mitä julkaiset sosiaalisessa mediassa ja mitä et. Itsestään voi luoda vaikka kuvan, joka ei vastaa todellisuutta tai on ns. silotellumpi. Tiedän omasta ystäväpiiristäni ihmisiä, jotka esimerkiksi Facebookissa julkaisevat vain positiivisia asioita. Julkisuuden henkilöillä taas tilanne on vaikeampi, kun heidän digitaaliseen identiteettinsä vaikuttavat myös mm. heistä internetiin kirjoitetut jutut. Toisaalta jos esimerkiksi politiikosta ei löytyisi mitään sosiaalisesta mediasta, minulle tulisi mieleen, että onkohan hän sitten tehnytkään mitään?

 

Työyhteisön sosiaalisen median pelisäännöt

Tutustuin Tampereen kaupungin sosiaalisen median pelisääntöihin (http://www.tampere.fi/material/attachments/t/69i5KPHYy/Konsernimaarays_sosiaalisen_median_kaytto13.pdf). Siinä ohjeistetaan Tampereen kaupungin työntekijöitä sosiaalisen median käyttöön ja sen avulla pyritään välttämään mahdolliset sosiaalisen median käytön riskit.

Päällimmäiseksi mieleen pelisäännöistä jäi hyvä maku kaikessa kirjoituksessa. Sosiaalisessa mediassa edustetaan kuntaa ja ”kaikki mikä päätyy nettiin, myös jää sinne”. Minusta Tampereen kaupungin pelisäännöt somen käyttöön olivat selkeät ja konkreettiset ja niissä oli määritelty, kenelle vastuu somen käytöstä kuuluu.

 

Kävin kommentoimassa Eeva-Kaisan Välivuosi –blogia (http://eevanvalivuosi.blogspot.fi/). Kommentoin kirjoitusta, jossa pohdittiin digitaalista identiteettiä.

Oppimistehtävä 1

Minulle tutuimmat ja ehdottomasti eniten käytetyt sosiaalisen median sovellukset ovat Facebook ja WhatsApp. Facebookia olen käyttänyt jo useamman vuoden, WhatsAppia vuoden – pari. Molemmat ovat jokapäiväisessä käytössä ja etenkin WhatsAppia tulee käytettyä paljon.

Facebookia käytän lähinnä yhteydenpitoon. Se on kätevä väline pitää yhteyttä ystäviin ja muihin läheisiin, mutta viime vuoden aikana WhatsApp on syrjäyttänyt Facebookin yhteydenpitovälineenä. Käytänkin Facebookia lähinnä yhteydenpitoon läheisten kanssa, jotka eivät WhatsAppia käytä.

Facebook on myös erinomainen tiedotuskanava. Käytämme sitä esimerkiksi opiskeluryhmämme kanssa paljon tiedottamiseen (missä tunnit on, milloin tunnit ovat, onko muutoksia jne.) ja jaamme hyödyllistä tietoa tulevaa ammattiamme ajatellen. Facebookia käytettiin ahkerasti myös ollessani vaihdossa tiedon jakamiseen ja esim. vaihto-opiskelijoiden tapahtumista sopimiseen.

Facebookista löytyy myös erilaisia ryhmiä, joita seuraan. Esimerkiksi toimintaterapeuttien omat ryhmät ovat käteviä tietokanavia tulevaisuudessa työelämässä. Seuraan myös ryhmiä, joissa jaetaan gluteenittoman leivonnan reseptejä. Noista ryhmistä oli paljon apua muutama vuosi sitten, kun jouduin siirtymään gluteenittomaan ruokavalioon ja kaikki oli vielä uutta.

Työelämässä asiakkaita voisi ohjata käyttämään Facebookia esimerkiksi vertaistuen etsimiseen. Etenkin nuorille Facebook voisi olla luonnollinen kanava tällaiseen. Facebookista voisi löytää myös tietoja tapahtumista tai harrastusmahdollisuuksista, jotka voisivat asiakasta kiinnostaa ja toimintaterapeutin tuella osallistuminen ko. aktiviteetteihin voitaisiin mahdollistaa.

Työyhteisön sisällä Facebookin käyttö vaatisi selkeät ohjeet, mitä siellä saa tiedottaa ja mitä ei. Virkistysretkien tms. suunnittelu onnistuisi Facebookissa, mutta esimerkiksi asiakkaista siellä ei tulisi puhua. Sosiaali- ja terveysalalla on kuitenkin vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus, ja Facebookin tietosuoja ei ole riittävä tältä kannalta katsottuna.

WhatsAppia käytän yhteydenpitoon, kuten tuli jo edellä mainittuakin. Käytän WhatsAppia päivittäin, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Minulla asuu ystäviä ympäri Suomea, ja WhatsApp on kätevä tapa pitää yhteyttä ja vaihtaa kuulumisia. Perinteisiä tekstiviestejä ei tulekaan enää laitettua kuin ehkä muutama kuukaudessa ja nekin esimerkiksi isovanhemmille, jotka eivät WhatsAppia käytä.

WhatsAppissa on myös kätevää, kun siellä voi luoda ryhmäkeskusteluja. Minulla on ryhmäkeskusteluja esimerkiksi eri kaveriporukoiden kesken, jolloin on helppo sopia esimerkiksi tapaamisia, kun kaikki näkevät viestit. Olen käyttänyt WhatsAppia myös juhlien järjestämisen suunnitteluun.

En näe WhatsAppia hyödyllisenä sovelluksena omassa työssäni. Voisin kuvitella joutuvani ohjaamaan sen käyttöä, jolloin toki tulee osata itse käyttää sitä. Ajattelen WhatsAppin enemmänkin vapaa-ajan yhteydenpitovälineenä. WhatsAppin käytössä työyhteisössä tai asiakkaiden kanssa tulevat myös vastaan samat tietosuojakysymykset kuin Facebookinkin kanssa.

Tehtävässä tuli perehtyä myös yhteen vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön. Valitsin tutustuttavakseni Pinterestin, koska se on ollut paljon pinnalla, mutta en ole itse siihen vielä tutustunut. Pinterest on mielestäni helppokäyttöinen ja sen idea on selkeä, mutta ulkoasu on sekava. Kuvia sivuilla on omaan makuuni liikaa, joka tekee kuvien selaamisesta hiukan epämiellyttävää. Pinterest vei kuitenkin mukanaan: sieltä löytyi paljon tietoa ja ideoita toimintaterapeutille, joka on tulevaa työelämää ja viimeistä harjoitteluani ajatellen kätevää. Rupesinkin luomaan Pinterestiin omaa taulua, johon keräsin mielenkiintoisen ja hyödyllisen oloisia ideoita. Voisin kuvitella käyttäväni Pinterestiä myös asiakkaiden kanssa esimerkiksi mielenkiinnon kohteiden etsimiseen.

Yhteenvetona voisin sanoa, että sosiaalista mediaa toimintaterapiassa voi käyttää kollegiaalisen tiedon jakamiseen ja etsimiseen. Usein työpaikalla on se tilanne, että siellä on vain yksi tai kaksi toimintaterapeuttia, joten kollegiaalinen tuki ja tiedon jakaminen on jonkun muun kuin työyhteisön varassa. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös asiakkaiden kanssa esimerkiksi ohjaamalla sosiaalisen median palveluiden käyttöä. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös esimerkiksi vertaistukeen. Terveys- ja sosiaalialalla toimiessa on kuitenkin huomioitava tietosuojakysymykset sosiaalista mediaa käytettäessä sekä tiedostettava sen riskit.

Linkkejä:

THL sosiaalisessa mediassa:

https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/sosiaalinen-media

THL on kerännyt yhdelle sivulle kaikki somen palvelut, jotka heillä on käytettävissä. Sivulta löytyy myös selostus THL:n sosiaalisen median toimintapolitiikalle. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka laajasti THL hyödyntää sosiaalista mediaa.

Innokylän blogi:

http://innokyla.blogspot.fi/

Tämä löytyy myös THL:n listauksesta, mutta nostan sen vielä erikseen esiin. Blogissa on mielestäni mielenkiintoisia blogikirjoituksia terveys- ja sosiaalialan ammattilaisilta. Ei kuitenkaan osunut silmään kirjoitusta somen käytöstä.

 Diasarja somen käytöstä terveysalalla:

http://www.slideshare.net/Piritta/sosiaalinen-media-ja-terveydenhuollon-ammattilainen

Selkeä ja ytimekäs diasarja somen käytöstä terveysalalla. Erittäin hyödyllinen!

Esittely

Aloitan kesäopintojakson "Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä" ja tämä blogi on tarkoitettu ko. opintojakson tehtäviä varten.

Olen (toivottavasti) joulukuussa valmistuva toimintaterapeutti ja olemme opinnoissamme käsitelleet sosiaalisen median käyttöä asiakassuhteissa, mutta työyhteisöjen välineenä se on minulle uusi asia. On mielenkiintoista päästä pohtimaan, miten voisin hyödyntää sosiaalista mediaa myös tulevaisuudessa työyhteisöissä. Kokemukseni sosiaalisesta mediasta rajoittuvat lähinnä Facebookin ja Instagramin käyttöön. Muita tunnistan nimeltä.

Kommentoin toisen kurssilaisen blogia osoitteessa:
http://toikosomessa.blogspot.fi/2015/05/esittely.html