Oppimistehtävä 1

Minulle tutuimmat ja ehdottomasti eniten käytetyt sosiaalisen median sovellukset ovat Facebook ja WhatsApp. Facebookia olen käyttänyt jo useamman vuoden, WhatsAppia vuoden – pari. Molemmat ovat jokapäiväisessä käytössä ja etenkin WhatsAppia tulee käytettyä paljon.

Facebookia käytän lähinnä yhteydenpitoon. Se on kätevä väline pitää yhteyttä ystäviin ja muihin läheisiin, mutta viime vuoden aikana WhatsApp on syrjäyttänyt Facebookin yhteydenpitovälineenä. Käytänkin Facebookia lähinnä yhteydenpitoon läheisten kanssa, jotka eivät WhatsAppia käytä.

Facebook on myös erinomainen tiedotuskanava. Käytämme sitä esimerkiksi opiskeluryhmämme kanssa paljon tiedottamiseen (missä tunnit on, milloin tunnit ovat, onko muutoksia jne.) ja jaamme hyödyllistä tietoa tulevaa ammattiamme ajatellen. Facebookia käytettiin ahkerasti myös ollessani vaihdossa tiedon jakamiseen ja esim. vaihto-opiskelijoiden tapahtumista sopimiseen.

Facebookista löytyy myös erilaisia ryhmiä, joita seuraan. Esimerkiksi toimintaterapeuttien omat ryhmät ovat käteviä tietokanavia tulevaisuudessa työelämässä. Seuraan myös ryhmiä, joissa jaetaan gluteenittoman leivonnan reseptejä. Noista ryhmistä oli paljon apua muutama vuosi sitten, kun jouduin siirtymään gluteenittomaan ruokavalioon ja kaikki oli vielä uutta.

Työelämässä asiakkaita voisi ohjata käyttämään Facebookia esimerkiksi vertaistuen etsimiseen. Etenkin nuorille Facebook voisi olla luonnollinen kanava tällaiseen. Facebookista voisi löytää myös tietoja tapahtumista tai harrastusmahdollisuuksista, jotka voisivat asiakasta kiinnostaa ja toimintaterapeutin tuella osallistuminen ko. aktiviteetteihin voitaisiin mahdollistaa.

Työyhteisön sisällä Facebookin käyttö vaatisi selkeät ohjeet, mitä siellä saa tiedottaa ja mitä ei. Virkistysretkien tms. suunnittelu onnistuisi Facebookissa, mutta esimerkiksi asiakkaista siellä ei tulisi puhua. Sosiaali- ja terveysalalla on kuitenkin vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus, ja Facebookin tietosuoja ei ole riittävä tältä kannalta katsottuna.

WhatsAppia käytän yhteydenpitoon, kuten tuli jo edellä mainittuakin. Käytän WhatsAppia päivittäin, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Minulla asuu ystäviä ympäri Suomea, ja WhatsApp on kätevä tapa pitää yhteyttä ja vaihtaa kuulumisia. Perinteisiä tekstiviestejä ei tulekaan enää laitettua kuin ehkä muutama kuukaudessa ja nekin esimerkiksi isovanhemmille, jotka eivät WhatsAppia käytä.

WhatsAppissa on myös kätevää, kun siellä voi luoda ryhmäkeskusteluja. Minulla on ryhmäkeskusteluja esimerkiksi eri kaveriporukoiden kesken, jolloin on helppo sopia esimerkiksi tapaamisia, kun kaikki näkevät viestit. Olen käyttänyt WhatsAppia myös juhlien järjestämisen suunnitteluun.

En näe WhatsAppia hyödyllisenä sovelluksena omassa työssäni. Voisin kuvitella joutuvani ohjaamaan sen käyttöä, jolloin toki tulee osata itse käyttää sitä. Ajattelen WhatsAppin enemmänkin vapaa-ajan yhteydenpitovälineenä. WhatsAppin käytössä työyhteisössä tai asiakkaiden kanssa tulevat myös vastaan samat tietosuojakysymykset kuin Facebookinkin kanssa.

Tehtävässä tuli perehtyä myös yhteen vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön. Valitsin tutustuttavakseni Pinterestin, koska se on ollut paljon pinnalla, mutta en ole itse siihen vielä tutustunut. Pinterest on mielestäni helppokäyttöinen ja sen idea on selkeä, mutta ulkoasu on sekava. Kuvia sivuilla on omaan makuuni liikaa, joka tekee kuvien selaamisesta hiukan epämiellyttävää. Pinterest vei kuitenkin mukanaan: sieltä löytyi paljon tietoa ja ideoita toimintaterapeutille, joka on tulevaa työelämää ja viimeistä harjoitteluani ajatellen kätevää. Rupesinkin luomaan Pinterestiin omaa taulua, johon keräsin mielenkiintoisen ja hyödyllisen oloisia ideoita. Voisin kuvitella käyttäväni Pinterestiä myös asiakkaiden kanssa esimerkiksi mielenkiinnon kohteiden etsimiseen.

Yhteenvetona voisin sanoa, että sosiaalista mediaa toimintaterapiassa voi käyttää kollegiaalisen tiedon jakamiseen ja etsimiseen. Usein työpaikalla on se tilanne, että siellä on vain yksi tai kaksi toimintaterapeuttia, joten kollegiaalinen tuki ja tiedon jakaminen on jonkun muun kuin työyhteisön varassa. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös asiakkaiden kanssa esimerkiksi ohjaamalla sosiaalisen median palveluiden käyttöä. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös esimerkiksi vertaistukeen. Terveys- ja sosiaalialalla toimiessa on kuitenkin huomioitava tietosuojakysymykset sosiaalista mediaa käytettäessä sekä tiedostettava sen riskit.

Linkkejä:

THL sosiaalisessa mediassa:

https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/sosiaalinen-media

THL on kerännyt yhdelle sivulle kaikki somen palvelut, jotka heillä on käytettävissä. Sivulta löytyy myös selostus THL:n sosiaalisen median toimintapolitiikalle. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka laajasti THL hyödyntää sosiaalista mediaa.

Innokylän blogi:

http://innokyla.blogspot.fi/

Tämä löytyy myös THL:n listauksesta, mutta nostan sen vielä erikseen esiin. Blogissa on mielestäni mielenkiintoisia blogikirjoituksia terveys- ja sosiaalialan ammattilaisilta. Ei kuitenkaan osunut silmään kirjoitusta somen käytöstä.

 Diasarja somen käytöstä terveysalalla:

http://www.slideshare.net/Piritta/sosiaalinen-media-ja-terveydenhuollon-ammattilainen

Selkeä ja ytimekäs diasarja somen käytöstä terveysalalla. Erittäin hyödyllinen!